Vapaan Viron puolesta

Viron puolustusvoimien ansioristi myönnettiin Viron armeijan 100-vuotispäivänä. Vuonna 1992 aloitin yhteistyön Viron suojeluskuntien kanssa. Tuolloin poliittinen ilmapiiri Suomessa ja yhteiskunnassa pinnalla pidetyt ihanteet olivat täysin toisenlaiset kuin nykyään. Naapurimaahamme Neuvostoliittoon liittyvään toisinajatteluun suhtauduttiin karsaasti. Neuvostoliiton ja Suomen YYA-linjan myötäjuoksijat olivat suuri enemmistö, jota vaikenijoiden joukko vielä täydensi. Berliinin muurin sortuminen johti aatteelliseen umpikujaan jossa jaettiin uudelleen poliittista vaikutusvaltaa ja arvioitiin uudelleen monia yhteisölliseen elämään liittynyttä käsitystä. Vuonna 1989 Viron ystäviä ei juuri politiikassa ollut. Vuonna 2018 Viron itsenäisyyden täyttäessä 100 vuotta tilanne oli äkisti toinen. Hymyssä suin luin lehtikirjoituksia, kun tunnustuksellista vapaan ja itsenäisen Viron vastustajista oli yht'äkkiä oli tullut pitkäaikaisia ystäviä. Meitä oli kourallinen suomalaisia miehiä, jotka aloitimme 1990-luvun alussa sotilaskoulutuksen Viron suojeluskunnissa ja vastaperustetussa armeijassa. Yhteistyö jatkuu edelleen. Työn toiminnan aloittamisesta ja 25-vuoden työrupeamasta minulle myönnettiin Viron puolustusvoimien ansioristi. Ristin myöntänyt kenraali Riho Terras oli itse mukana ensimmäisillä suomalaisten johtamilla kursseilla....
Read More

Vapaussodasta 100 vuotta

Suomen satavuotisen itsenäisyyden aikana itsenäistymisprosessia on selitetty, muisteltu ja tehty ymmärrettäväksi useilla eri tavoilla. Nämä näkemykset ovat eläneet ja muuttuneet poliittisten virtausten mukana, hakeneet innoitusta milloin ”ajan hengestä”, milloin tarkoitushakuisesta historian väärentämisestä. Itsenäisen isänmaamme preludi –vapaussota – on myös käsite, joka on ollut käsitteellisen uudelleentulkinnan kohteena. Miksi vapaus ei kelpaa? Vapaussodan kieltämisen taustalla ovat poliittiset motiivit. Joidenkin historiantutkijoiden mukaan "vapaussota" on politisoitunut tarkoittamaan 1920- ja 1930-luvuilla vallinnutta historiakäsitystä, jolla oikeutettiin vuoden 1918 sota ja sen aikana tehdyt toimenpiteet. Historiantutkimuksessa esiintyykin käsite "vapaussotakirjallisuus", jolla viitataan juuri itsenäisyytemme alkuvuosikymmenien luovaan kirjalliseen tuotantoon. Näkemyksen mukaan vapaussota-termi ei kelpaa sodan nimeksi ja sitä tulee välttää. Vapaussota-termiä vieroksuvissa pohdinnoissa vapaussodan tavoitteeksi on redusoitu joko (1) taistelu venäläisiä vastaan tai (2) ”valta maassa”. Tällainen jaottelu on kuitenkin suppeasti luonteeltaan valtiopoliittinen ja siitä puuttuu tarkempi toimijoiden intressien ja motiivien tunteminen – toiminnan ajureina olevien ideologisten sitoutumisten heikko tuntemus. Ne jotka kiistävät vapaussota-termin oikeellisuuden, kiistävät samalla myös sen ettei sodan päämääränä ollut vapaus ja riippumattomuus. Saman logiikan mukaisesti toimenpiteet sodassa eivät...
Read More

Hemvärnet – Ruotsin kodinturvajoukot

Olin Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan kanssa tutustumassa Hemvärnetiin huhtikuun puolivälissä. Tutustuimme Hemvärnetin Taistelukouluun ja vierailimme kodinturvalaisten harjoituksessa, joissa treenattiin jalkaväkiaseita. Vierailua isännöi kenraalimajuri Roland Ekenberg. Tämä oli minulle varsinainen ensimmäinen kosketus Ruotsin kodinturvaan, joskin olen aihetta seurannut ja tutkinut 1990-luvulta lähtien. Kodinturvajoukot ovat osa Ruotsin puolustusvoimia ja niiden sodan ajan kokoonpanoa. Niiden päätehtävänä on kriittisen infrastruktuurin suojaaminen. Lisäksi kodinturvajoukkojen on kyettävä tukemaan puolustusvoimien operatiivisia joukkoja eri tehtävissä, erityisesti suojaamalla toimintaa valmiutta kohotettaessa. Rauhan aikana kodinturvajoukot antavat virka-apua muille viranomaisille. Hemvärnetin kokoonpanoon kuuluu 40 pataljoonaa, joiden henkilöstöllinen ylläpito tarkoittaa vuositasolla 500 uuden vapaaehtoisen rekrytointia. Osalla Hemvärnetin sotilaista on ase kotisäilytyksessä. Kotona säilytettävät aseet on lukittu patruunapesälukoin. Vapaaehtoinen maanpuolustus saa pääosin rahoituksensa puolustusbudjetista, ja rahoituksen jakautumista eri toimijoille ohjataan Pääesikunnasta ja Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen kriisinhallintavirastosta MSB:sta. Vuonna 2015 Ruotsin kodinturvajärjestelmän budjetti oli noin 185 miljoonaa euroa (4,2 % puolustusbudjetista). Hemvärnetin vahvuus oli tuolloin 46% Ruotsin puolustusvoimien vahvuudesta, yhteensä noin 22 000 sotilasta. Hemvärnetin jäsenet saavat korvauksen harjoituksiin osallistumisesta. Korvauksen taso on 80% palkasta. Minimi osallistumismäärä on kaksi nelipäiväistä...
Read More
Asedirektiivin tilanne syyskuussa 2016

Asedirektiivin tilanne syyskuussa 2016

Käsittelimme Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan kokouksessa  9.9.2016 Asedirektiivin tilannetta heinäkuun lopussa. Tällä hetkellä Euroopan neuvosto on hyväksynyt oman neuvottelumandaattinsa 9. kesäkuuta ja Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) valiokunta linjasi oman kantansa 13. heinäkuuta. Komission alkuperäinen esityksen mukaan useat metsästäjien ja ammuntaa harrastavien laillisesti käyttämistä aseet olisi siirretty kategoriaan A, johon kuuluvat aseet on kiellettyjä siviilikäytössä.  Sisämarkkinavaliokunnan mukaan kiellettyjen aseiden kategoriaan sen sijaan tulisi kuulua ainoastaan aseet, joilla on tiettyjä ominaisuuksia. Tähän luokkaan kuuluisivat esimerkiksi puoliautomaattiaseet, joissa voidaan käyttää yli 21 patruunan lippaita, jotka ovat joko osa asetta tai lisätty niihin. Euroopan parlamentti esittää, että EU-maat voivat sallia poikkeuksia harrastajille, mikäli he kuuluvat kilpailuihin osallistuvaan ampumaseuraan. Sisämarkkinavaliokunnan jäsenet ovat esittäneet, että direktiiviä ei sovellettaisi kansallisen lainsäädännön mukaisesti puolustusvoimien, poliisin tai muiden viranomaisten aseiden hankintaan tai hallussapitoon. Kansallisiin puolustusvoimiin katsotaan kuuluvan muun muassa kansallisen puolustusjärjestelmän puitteissa toimivat reserviläiset ja vapaaehtoiset puolustusjärjestöt. Parlamentin sisämarkkinavaliokunnan jäsenet ovat esittäneet myös, että direktiiviä ei sovellettaisi tiettyjen ehtojen täyttyessä museoihin eikä asekeräilijöihin. IMCO:n hyväksymää tekstiä on kuvattu Puolustusministeriön papereissa ”olevan suhteellisen hyvä...
Read More
Viron uusi itsenäisyys 1991

Viron uusi itsenäisyys 1991

Tänä vuonna on vietetty Viron uudelleenitsenäistymisen 25-vuotisjuhlia. Pitkän ja vaiheikkaan laulavan vallankumouksen jälkeen Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20. elokuuta 1991. Olen iloinen siitä, että johtavien poliitikkojen joukossa on Viron ystäviä on nykyään niin paljon, että päät kolkkaa yhteen. Kuuntelin eräänä päivänä radiosta Esko Ahon vakuuttelua miten hän oli Viron ystävistä se miltei ensimmäinen, ja eikö siellä kärkikaartissa olleetkin Paavo Väyrynen ja lähestulkoon kaikki. Suomen ja Viron vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen ensimmäisiä kontakteja solmittiin piiritasolla melko pian Viron itsenäistymisen jälkeen. Ensimmäisinä innokkaina Viroon tutustujina olivat Helsingin Reservin Aliupseerit, jotka solmivat suhteita silloin Suomessa melko tuntemattomaan Viron suojeluskuntaan, Kaitseliittoon. Ensimmäisten kontaktien takaa löytyy aktiivista etsimistä ja myös sattumien johdatusta. Olin itse mukana saattamassa näitä suhteita alkuun ja vahvasti myötävaikuttamassa suomalais-virolaisten maanpuolustusyhteistyön syntymiseen. Olin asunut Tallinnassa syksystä 1991 lähtien, ja sinä aikana tutustunut moniin virolaisiin maanpuolustajiin ja isänmaanystäviin. Koska itse toimin itse Suomessa aktiivisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen piirissä, olin luonnollisesti kiinnostunut Kaitseliitosta. Tuttavieni kautta otin yhteyttä Kaitseliittoon ja kävin lukuisissa heidän tapahtumissaan. Kaitseliit vaikutti pätevältä järjestöltä....
Read More

Veteraanipäivänä 27. 04. 2016

Veteraanipäivän puhe Huopalahden kirkolla 27.4.2016 Arvoisat veteraanit, hyvä kirkkoväki Nostin aamulla siniristilipun salkoon ja mietin millaisissa tunnelmissa halusin liputtaa. Tänään on kansallinen veteraanipäivä, joka on sotaveteraanien kunniaksi juhlittava liputuspäivä. Lippua nostaessani mieleeni tuli, että tänään liputan isoisälleni, talvi- ja jatkosodan veteraanille. Hänelle veteraanius oli kunnia-asia, jäljellejäänyt muisto niiltä ajoilta, kun hän oli puolustamassa kotimaataan rintamalla. Samalla oivalsin, että en tänään nostanut lippua salkoon kunnioittaakseni pelkästään isoisäni rintamavuosille, vaan jollekin paljon suuremmalle. Nostin lipun salkoon isoisäni muistoksi ja kunniaksi, sillä hän oli minulle elävä esimerkki sotilaasta, veteraanista ja suomalaisesta miehestä. Isänmaallisuutta on vaikea pukea sanoiksi tai opettaa. isänmaa on sekä konkreettinen että abstrakti käsite. Oman alkuperänsä löytäminen ja sitoutuminen maantieteelliseen maahan tuo isänmaallisuuteen mystisiä ulottuvuuksia. Isänmaa kuvastuu kouriintuntuvissa asioissa, se on kansallismaisemaamme ja sen luomaa jylhän topeliaanista tunnelmaa. Isänmaa on valtiomme rajat ja sen asujamisto. Ennen kaikkea käsite isänmaa on tunteita. Se on velvollisuutta ja valmiutta toimia epäitsekkäästi oman kansan puolesta. Isänmaa on kunnioitusta ja rakkautta esi-isiemme työtä ja perinteitä kohtaan. Käsitettä isänmaa on helpompi...
Read More