Seuraa blogia

Marras-joulukuun vaihde sujuu isänmaallisissa tunnelmissa. Talvisodan muistopäivää seuraa luontevasti itsenäisyyspäivän juhlinta. Ihmisten mielissä välähtää suuria tunteita. Helsingissä marssitaan puolesta ja vastaan. Liput liehuvat. Isänmaallisuus käsitteenä on vaihdellut vuosikymmenten aikana. Kun valkoinen armeija marssi 1918 Helsinkiin, isänmaallisuus tarkoitti silloin vapautta ryssän vallasta, suomalaisuutta venäläisyyden puristuksessa, sekä oman maan ja kansan tapojen ja kulttuurin suojaamista. Taustalla oli suomalainen elämänmuoto ja siihen liittyvät arvostukset. Siinä on yhtymäkohta suomalaisuuteen ja sen arvomaailmaan tänäkin päivänä. Isänmaallisuudessa näkyy, mitä asioita arvostamme ja pidämme tärkeinä ja mille pohjalle me haluamme rakentaa oman yhteiskuntamme. Arvostan vapaata, itsenäistä Suomea ja sen edustamia arvoja Minun maailmankuvani ja identiteettini on syntynyt kokemuksista ja arvostuksista. Arvostan työtä, yritteliäisyyttä ja luovuutta, ja vastuuta omista tekemisistä. Minulla on arvomaailma, johon minut on kasvatettu. Elämässäni on esikuvia, tavoitteita ja ihanteita. Olen kunnioittanut isänmaatani, koska se käsitteenä sisältää sen mitä pidän kunnioitettavana: yhteiskunnan jossa on hyvä elää, lähiyhteisön joka jakaa saman arvomaailman kanssani, poliittisen järjestelmän joka takaa ihanteitteni toteutumisen. Lisäksi isänmaa käsitteenä sisältää yhteisen koetun historian ja kulttuurin, joka näkyy myös siinä...

Valtioneuvosto hyväksyi puolustusselonteon 16. helmikuuta 2017. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiselle selontekoon nostettiin pieni, mutta merkittäväksi aiottu muotoilu: "Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä." Selontekoon ujutettu lause tuli virkamiesten valmistelutekstiin suoraan puolustusministerin esikunnasta. Kyse on puhtaasta virkamieskielestä, monimutkaisesta ja monitulkintaisesta sanaväännöstä, jolle ei ole itsessään tulkintaa. Tämä muotoilu herättikin paljon hämmennystä. Harmi vain, ettei ministeri itse tai ministeriö koskaan avannut tai täydentänyt termin sisällöllistä tulkintaa. "Pohjoismaisen mallin mukainen" alkoi saada lisätulkintaa kodinturvajoukkojen kaltaisesti organisoitujen vapaaehtoisten joukkojen malleista. Puolustushallinnon tulevaisuuskatsauksessa 9. syyskuuta 2010 kirjaus oli seuraavan muotoinen: "Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämisessä otetaan huomioon muiden Pohjoismaiden kokemukset." Ja kiireellähän tästä lähdettin liikkeelle. Puolustusministeriö asetti syksyllä 2017 kaksi erillistä selvitystyöryhmää. Joulukuussa 2017 työnsä päättänyt työryhmä esitti loppuraportissaan mallin vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvan sotilaallisen koulutuksen järjestämisestä. Esityksen tärkein anti oli se, että  jatkossa sotilaallista koulutusta annettaisiin ainoastaan Puolustusvoimien toimesta.  MPK:n eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtäviksi jäisi tällöin sotilaallisen koulutuksen tukeminen sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen antaminen ja varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen tuottaminen. Näistä lähtökohdista sai...

Aamulehti päätoimittajansa  Jouko Jokisen johdolla lipsui neutraalista uutisvälineestä ideologisen kamppailun työvälineeksi. Aamulehden 16.9 julkaistun pääkirjoituksen mukaan lehti luopuu "sukupuolittuneiden" titteleiden käytöstä. Taustalla on ajatus, että naispuolinen korkea-arvoinen poliisi ei voi olla titteliltään nimismies, eduskunnan täysistuntoa johtava nainen ei voi olla puhemies ja niin edelleen. Tätä halua muuttaa käytäntöä lehti perustelee muun muassa viittaamalla "kieliopillistuvaan maskuliinisuuteen".   Kyse on vahvasti ideologisesta virtauksesta, joka perustuu vasemmistolaiseen ja feministiseen kamppailuun siitä, millaista kieltä saamme käyttää. Tarkoitus on ulkopuolta sanella, mitä termejä me käytämme ja aktiivisesti muokata kieltä ja kielenkäyttöä siten että vain ideologisesti hyväksyttävät asiat ovat kielen kautta olemassa. Samanlainen kielellinen muokkaus ja sensuuri on nähty aikaisemminkin, totalitäärisen pakkovallan Neuvostoliitto poisti ja muokkasi lukuisia sanoja ja termejä, koska niitä poliittisesti pidettiin epäsopivina. Myös Kiina ja Pohjois-Korea ovat esimerkkejä kielen siivoamisesta.   Tällainen kielen pakkomanipulaatio on ollut myös luovan luokan mielenkiinnonkohteena George Orwellin romaanissa 1984 käsitellään "uuskieltä", joka on yksi diktatuurin muoto. Kirjassa uuskieli on virallisesti ohjailtua ja rajoitettua. Uuskielen tarkoitus on estää toisinajattelu ja poikkeavat liikkeet viemällä...

Timo Soini 18.12. 2007: "Puoluekuri on porvarihallituksen keskuudessa stalinistisessa luokassa. Yksi mieli, yksi kieli. Seuraavaksi kai kielletään aloitteiden tekeminen? Perustuslaki ei tunne puoluekuria."   Timo Soini toukokuussa 2017: "Puolueen kolmen poliisikansanedustajan äänestys hallintarekisteriesitystä vastaan käsitellään eduskuntaryhmässä." ...

Suurta, komeaa, korkeaa - ja tupaten täynnä. Siinä monen visio tulevaisuuden Helsingiksi. Omakotitalossa Pakilassa asunut ystäväni kutsui tätä leikillisesti "pakonomaiseksi tarpeeksi asua päällekkäin". Urbanisaation voittokulkua ovat ajamassa erityisesti miltei kaikki puolueet, myöskin Vihreät. Milloin halutaan ratkoa asuntopulaa rakentamalla koko kaupunki yhdeksi suureksi Helsingin keskustaksi, milloin halutaan lisätä kilpailukykyä. Tiivimpi tungos ja kärjistyneet sosiaaliset ristiriidat on taasen monen vastustajan mielessä. Kasvun lähteet Kun Helsingissä rakennetaan, työmiehet tarvitsevat asuntoja. Parhaiten vuokralle menevät pienet asunnot. Samaiset pienet kämpät, varsinkin ydinkeskustassa, käyvät myös parhaiten kaupaksi. Mutta -  kaupunkia ei voi pelkkien yksiöiden varaan rakentaa, vaikka grynderit miten sitä haluaisivat. Helsinki kasvaa siis siksi että rakennusyhtiöt tarvitsevat asiakkaita ja työntekijöitä. Helsingissä rakennetaan siksi että täällä rakennetaan. Helsingissä vieraskielisen väestön määrä on nyt noin 89 000 henkilöä  eli 14 prosenttia helsinkiläisistä. Suurimmat kieliryhmät ovat venäjänkieliset (n. 18 000 henkeä), vironkieliset (n. 12 000 henkeä) ja somalinkieliset (n. 9 000). Viime vuonne Ulkomaalaisvirasto käsitteli 66558 maahanmuuttajien hakemusta, joten tulijoita riittää. Maahanmuuttajat tulevat Helsinkiin mielellään, sillä asuminen on ilmaista tai ainakin vahvasti...