Itsenäisyys ja isänmaa

Marras-joulukuun vaihde sujuu isänmaallisissa tunnelmissa. Talvisodan muistopäivää seuraa luontevasti itsenäisyyspäivän juhlinta. Ihmisten mielissä välähtää suuria tunteita. Helsingissä marssitaan puolesta ja vastaan. Liput liehuvat. Isänmaallisuus käsitteenä on vaihdellut vuosikymmenten aikana. Kun valkoinen armeija marssi 1918 Helsinkiin, isänmaallisuus tarkoitti silloin vapautta ryssän vallasta, suomalaisuutta venäläisyyden puristuksessa, sekä oman maan ja kansan tapojen ja kulttuurin suojaamista. Taustalla oli suomalainen elämänmuoto ja siihen liittyvät arvostukset. Siinä on yhtymäkohta suomalaisuuteen ja sen arvomaailmaan tänäkin päivänä. Isänmaallisuudessa näkyy, mitä asioita arvostamme ja pidämme tärkeinä ja mille pohjalle me haluamme rakentaa oman yhteiskuntamme. Arvostan vapaata, itsenäistä Suomea ja sen edustamia arvoja Minun maailmankuvani ja identiteettini on syntynyt kokemuksista ja arvostuksista. Arvostan työtä, yritteliäisyyttä ja luovuutta, ja vastuuta omista tekemisistä. Minulla on arvomaailma, johon minut on kasvatettu. Elämässäni on esikuvia, tavoitteita ja ihanteita. Olen kunnioittanut isänmaatani, koska se käsitteenä sisältää sen mitä pidän kunnioitettavana: yhteiskunnan jossa on hyvä elää, lähiyhteisön joka jakaa saman arvomaailman kanssani, poliittisen järjestelmän joka takaa ihanteitteni toteutumisen. Lisäksi isänmaa käsitteenä sisältää yhteisen koetun historian ja kulttuurin, joka näkyy myös siinä...
Read More

Vapaan Viron puolesta

Viron puolustusvoimien ansioristi myönnettiin Viron armeijan 100-vuotispäivänä. Vuonna 1992 aloitin yhteistyön Viron suojeluskuntien kanssa. Tuolloin poliittinen ilmapiiri Suomessa ja yhteiskunnassa pinnalla pidetyt ihanteet olivat täysin toisenlaiset kuin nykyään. Naapurimaahamme Neuvostoliittoon liittyvään toisinajatteluun suhtauduttiin karsaasti. Neuvostoliiton ja Suomen YYA-linjan myötäjuoksijat olivat suuri enemmistö, jota vaikenijoiden joukko vielä täydensi. Berliinin muurin sortuminen johti aatteelliseen umpikujaan jossa jaettiin uudelleen poliittista vaikutusvaltaa ja arvioitiin uudelleen monia yhteisölliseen elämään liittynyttä käsitystä. Vuonna 1989 Viron ystäviä ei juuri politiikassa ollut. Vuonna 2018 Viron itsenäisyyden täyttäessä 100 vuotta tilanne oli äkisti toinen. Hymyssä suin luin lehtikirjoituksia, kun tunnustuksellista vapaan ja itsenäisen Viron vastustajista oli yht'äkkiä oli tullut pitkäaikaisia ystäviä. Meitä oli kourallinen suomalaisia miehiä, jotka aloitimme 1990-luvun alussa sotilaskoulutuksen Viron suojeluskunnissa ja vastaperustetussa armeijassa. Yhteistyö jatkuu edelleen. Työn toiminnan aloittamisesta ja 25-vuoden työrupeamasta minulle myönnettiin Viron puolustusvoimien ansioristi. Ristin myöntänyt kenraali Riho Terras oli itse mukana ensimmäisillä suomalaisten johtamilla kursseilla....
Read More

Kuinka asiat saadaan jengalle..

Valtioneuvosto hyväksyi puolustusselonteon 16. helmikuuta 2017. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiselle selontekoon nostettiin pieni, mutta merkittäväksi aiottu muotoilu: "Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä." Selontekoon ujutettu lause tuli virkamiesten valmistelutekstiin suoraan puolustusministerin esikunnasta. Kyse on puhtaasta virkamieskielestä, monimutkaisesta ja monitulkintaisesta sanaväännöstä, jolle ei ole itsessään tulkintaa. Tämä muotoilu herättikin paljon hämmennystä. Harmi vain, ettei ministeri itse tai ministeriö koskaan avannut tai täydentänyt termin sisällöllistä tulkintaa. "Pohjoismaisen mallin mukainen" alkoi saada lisätulkintaa kodinturvajoukkojen kaltaisesti organisoitujen vapaaehtoisten joukkojen malleista. Puolustushallinnon tulevaisuuskatsauksessa 9. syyskuuta 2010 kirjaus oli seuraavan muotoinen: "Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämisessä otetaan huomioon muiden Pohjoismaiden kokemukset." Ja kiireellähän tästä lähdettin liikkeelle. Puolustusministeriö asetti syksyllä 2017 kaksi erillistä selvitystyöryhmää. Joulukuussa 2017 työnsä päättänyt työryhmä esitti loppuraportissaan mallin vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvan sotilaallisen koulutuksen järjestämisestä. Esityksen tärkein anti oli se, että  jatkossa sotilaallista koulutusta annettaisiin ainoastaan Puolustusvoimien toimesta.  MPK:n eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtäviksi jäisi tällöin sotilaallisen koulutuksen tukeminen sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen antaminen ja varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen tuottaminen. Näistä lähtökohdista sai...
Read More

Vapaussodasta 100 vuotta

Suomen satavuotisen itsenäisyyden aikana itsenäistymisprosessia on selitetty, muisteltu ja tehty ymmärrettäväksi useilla eri tavoilla. Nämä näkemykset ovat eläneet ja muuttuneet poliittisten virtausten mukana, hakeneet innoitusta milloin ”ajan hengestä”, milloin tarkoitushakuisesta historian väärentämisestä. Itsenäisen isänmaamme preludi –vapaussota – on myös käsite, joka on ollut käsitteellisen uudelleentulkinnan kohteena. Miksi vapaus ei kelpaa? Vapaussodan kieltämisen taustalla ovat poliittiset motiivit. Joidenkin historiantutkijoiden mukaan "vapaussota" on politisoitunut tarkoittamaan 1920- ja 1930-luvuilla vallinnutta historiakäsitystä, jolla oikeutettiin vuoden 1918 sota ja sen aikana tehdyt toimenpiteet. Historiantutkimuksessa esiintyykin käsite "vapaussotakirjallisuus", jolla viitataan juuri itsenäisyytemme alkuvuosikymmenien luovaan kirjalliseen tuotantoon. Näkemyksen mukaan vapaussota-termi ei kelpaa sodan nimeksi ja sitä tulee välttää. Vapaussota-termiä vieroksuvissa pohdinnoissa vapaussodan tavoitteeksi on redusoitu joko (1) taistelu venäläisiä vastaan tai (2) ”valta maassa”. Tällainen jaottelu on kuitenkin suppeasti luonteeltaan valtiopoliittinen ja siitä puuttuu tarkempi toimijoiden intressien ja motiivien tunteminen – toiminnan ajureina olevien ideologisten sitoutumisten heikko tuntemus. Ne jotka kiistävät vapaussota-termin oikeellisuuden, kiistävät samalla myös sen ettei sodan päämääränä ollut vapaus ja riippumattomuus. Saman logiikan mukaisesti toimenpiteet sodassa eivät...
Read More

Hemvärnet – Ruotsin kodinturvajoukot

Olin Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan kanssa tutustumassa Hemvärnetiin huhtikuun puolivälissä. Tutustuimme Hemvärnetin Taistelukouluun ja vierailimme kodinturvalaisten harjoituksessa, joissa treenattiin jalkaväkiaseita. Vierailua isännöi kenraalimajuri Roland Ekenberg. Tämä oli minulle varsinainen ensimmäinen kosketus Ruotsin kodinturvaan, joskin olen aihetta seurannut ja tutkinut 1990-luvulta lähtien. Kodinturvajoukot ovat osa Ruotsin puolustusvoimia ja niiden sodan ajan kokoonpanoa. Niiden päätehtävänä on kriittisen infrastruktuurin suojaaminen. Lisäksi kodinturvajoukkojen on kyettävä tukemaan puolustusvoimien operatiivisia joukkoja eri tehtävissä, erityisesti suojaamalla toimintaa valmiutta kohotettaessa. Rauhan aikana kodinturvajoukot antavat virka-apua muille viranomaisille. Hemvärnetin kokoonpanoon kuuluu 40 pataljoonaa, joiden henkilöstöllinen ylläpito tarkoittaa vuositasolla 500 uuden vapaaehtoisen rekrytointia. Osalla Hemvärnetin sotilaista on ase kotisäilytyksessä. Kotona säilytettävät aseet on lukittu patruunapesälukoin. Vapaaehtoinen maanpuolustus saa pääosin rahoituksensa puolustusbudjetista, ja rahoituksen jakautumista eri toimijoille ohjataan Pääesikunnasta ja Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen kriisinhallintavirastosta MSB:sta. Vuonna 2015 Ruotsin kodinturvajärjestelmän budjetti oli noin 185 miljoonaa euroa (4,2 % puolustusbudjetista). Hemvärnetin vahvuus oli tuolloin 46% Ruotsin puolustusvoimien vahvuudesta, yhteensä noin 22 000 sotilasta. Hemvärnetin jäsenet saavat korvauksen harjoituksiin osallistumisesta. Korvauksen taso on 80% palkasta. Minimi osallistumismäärä on kaksi nelipäiväistä...
Read More

Hävettää

Vuosi 2017 jäi taakse hämmentävänä koko kansaan kohdistuneena historiallisena ja poliittisena manipulaationa. Suomen 99. vuosi itsenäisenä valtiona oli puettu satavuotisjuhlien valepukuun ja läpi vuoden saimme nauttia mitä erilaisimmista tempauksista, joilla oli tarkoitus ylevöittää maamme 100-vuotista historiaa. Miltei kaikki meni kuitenkin poskelleen - tarkoituksella.   Kun juhlia vietettiin, Suomi ei tietenkään ollut satavuotias. Suomen itsenäisyyden julistamisestakin oli kulunut vasta 99 vuotta. Suomen kansa, yhteisöllisenä käsitteenä on peruja merovingiajalta 500-800 -luvulta, jolloin muotoutuivat suomalaiset heimot. 1100-luvun alussa oli maantieteellisesti Novgorodin itäpuolelle jo vakiintunut kansa, joka taajaan kävi sotaa naapurinsa kanssa.   Itsenäisyysjulistus on hieman selkeämpi tapaus. P.E. Svinhufvudin johtama senaatti antoi 4. joulukuuta 1917 esityksen Suomen julistautumisesta itsenäiseksi ja vapaaksi Venäjästä. Esitys hyväksyttiin eduskunnassa esityksen 6. joulukuuta 1917, tosin vasta äänestyksen jälkeen äänin 100–88 sosialistien vastustaessa esitystä.   Noloahan se on järjestää satavuotisjuhlat 99-vuotiaalle. Varsinainen syy, miksi näin tehtiin, on vielä hävettävämpi. Juhlimiseen käytettiin valtion budjettirahaa 17,6 miljoonaa euroa ja mittaamattomasti muiden yhteisöjen varoja ja resursseja. Ja mitä jäi käteen? "Saimme valtavasti aikaan hyvää pöhinää", totesi muun muassa...
Read More

Kun ideologia korvasi totuuden

Aamulehti päätoimittajansa  Jouko Jokisen johdolla lipsui neutraalista uutisvälineestä ideologisen kamppailun työvälineeksi. Aamulehden 16.9 julkaistun pääkirjoituksen mukaan lehti luopuu "sukupuolittuneiden" titteleiden käytöstä. Taustalla on ajatus, että naispuolinen korkea-arvoinen poliisi ei voi olla titteliltään nimismies, eduskunnan täysistuntoa johtava nainen ei voi olla puhemies ja niin edelleen. Tätä halua muuttaa käytäntöä lehti perustelee muun muassa viittaamalla "kieliopillistuvaan maskuliinisuuteen".   Kyse on vahvasti ideologisesta virtauksesta, joka perustuu vasemmistolaiseen ja feministiseen kamppailuun siitä, millaista kieltä saamme käyttää. Tarkoitus on ulkopuolta sanella, mitä termejä me käytämme ja aktiivisesti muokata kieltä ja kielenkäyttöä siten että vain ideologisesti hyväksyttävät asiat ovat kielen kautta olemassa. Samanlainen kielellinen muokkaus ja sensuuri on nähty aikaisemminkin, totalitäärisen pakkovallan Neuvostoliitto poisti ja muokkasi lukuisia sanoja ja termejä, koska niitä poliittisesti pidettiin epäsopivina. Myös Kiina ja Pohjois-Korea ovat esimerkkejä kielen siivoamisesta.   Tällainen kielen pakkomanipulaatio on ollut myös luovan luokan mielenkiinnonkohteena George Orwellin romaanissa 1984 käsitellään "uuskieltä", joka on yksi diktatuurin muoto. Kirjassa uuskieli on virallisesti ohjailtua ja rajoitettua. Uuskielen tarkoitus on estää toisinajattelu ja poikkeavat liikkeet viemällä...
Read More

Takinkääntöä osa 1

Timo Soini 18.12. 2007: "Puoluekuri on porvarihallituksen keskuudessa stalinistisessa luokassa. Yksi mieli, yksi kieli. Seuraavaksi kai kielletään aloitteiden tekeminen? Perustuslaki ei tunne puoluekuria."   Timo Soini toukokuussa 2017: "Puolueen kolmen poliisikansanedustajan äänestys hallintarekisteriesitystä vastaan käsitellään eduskuntaryhmässä." ...
Read More

Prosentin diktatuuri

www.jukkamattila.fi Helsingin kaupungin liikennepolitiikka perustuu siihen, että Helsinkiä kehitetään yhdelle prosentille kaupunkilaisista. Kesäkuussa 2015 tehtyjen laskentojen mukaan Helsingin ydinkeskustan ns. "niemen rajan" ylitti 14 150 pyöräilijää vuorokaudessa. Samaan aikaan  autoliikennettä oli 217 000 ajoneuvoa (sisältää myös raitiovaunut), jotka  kuljettivat yhteensä 692 150 henkilöä. Koska pyöräilytilastoja ei ole annettu muulta kuin kesäkuulta, olen arvioinut että marras-, joulu, tammi-, helmi-, ja maaliskuussa pyöräilijöitä on keskimäärin 500 vuorokaudessa. (Laskenta perustuu indeksoituun pyöräilijöiden lukumäärään Baanalla, johon on suhteutettu luku kesäkuun "niemen ylittäneistä polkupyöräilijöistä). Tästä yhdestä prosentista on tullut suurkaupungin kehityksen keskipiste. Olen samaa mieltä siitä, että Helsingin ydinkeskustan liikenteen kehittämiseksi joukkoliikenne on avainasemassa. Mutta en hyväksy sitä, että Helsinkiä kehitetään yhden marginaalisen ryhmän ideologisiin tarpeisiin. Siksi olen nostanut esiin tarpeet suunnitella Helsingin liikenne kaupunkilaisia varten,  mukaan lukien henkilöauton käyttö eli virkamieskielessä niin sanottu "yksityisautoilu". Helsingin ruuhkat ovat osin seurausta tahallisesta liikenteen estämisestä. Tulevaisuudessa ankeus lisääntyy, muun muassa päätös kieltää henkilöautoilta ajaminen Hämeentiellä tulee vaikuttamaan negatiivisesti koko kaupungin liikenteeseen - kaikkeen muuhun, paitsi Kallion viherkuplan jopoiluun. Vihreiden ja SDP:n "yksityisautojen"...
Read More

Helsingin kasvupöhö

Suurta, komeaa, korkeaa - ja tupaten täynnä. Siinä monen visio tulevaisuuden Helsingiksi. Omakotitalossa Pakilassa asunut ystäväni kutsui tätä leikillisesti "pakonomaiseksi tarpeeksi asua päällekkäin". Urbanisaation voittokulkua ovat ajamassa erityisesti miltei kaikki puolueet, myöskin Vihreät. Milloin halutaan ratkoa asuntopulaa rakentamalla koko kaupunki yhdeksi suureksi Helsingin keskustaksi, milloin halutaan lisätä kilpailukykyä. Tiivimpi tungos ja kärjistyneet sosiaaliset ristiriidat on taasen monen vastustajan mielessä. Kasvun lähteet Kun Helsingissä rakennetaan, työmiehet tarvitsevat asuntoja. Parhaiten vuokralle menevät pienet asunnot. Samaiset pienet kämpät, varsinkin ydinkeskustassa, käyvät myös parhaiten kaupaksi. Mutta -  kaupunkia ei voi pelkkien yksiöiden varaan rakentaa, vaikka grynderit miten sitä haluaisivat. Helsinki kasvaa siis siksi että rakennusyhtiöt tarvitsevat asiakkaita ja työntekijöitä. Helsingissä rakennetaan siksi että täällä rakennetaan. Helsingissä vieraskielisen väestön määrä on nyt noin 89 000 henkilöä  eli 14 prosenttia helsinkiläisistä. Suurimmat kieliryhmät ovat venäjänkieliset (n. 18 000 henkeä), vironkieliset (n. 12 000 henkeä) ja somalinkieliset (n. 9 000). Viime vuonne Ulkomaalaisvirasto käsitteli 66558 maahanmuuttajien hakemusta, joten tulijoita riittää. Maahanmuuttajat tulevat Helsinkiin mielellään, sillä asuminen on ilmaista tai ainakin vahvasti...
Read More