Autoilija maksaa – aina

      Helsingin liikennesuunnittelu perustuu Vihreään unelmaan: ruosteisella Jopolla voi polkea Bongipuiston läpi "ruohon"juurikauppaan hakemaan yrttiteetä. Puistomaisille kävelykaduilla morjestellaan tuttuja, soitellaan gongoja ja järjestellään vaihtoehtoisia katufestivaaleja. Kaduilla kävellään hippiliikkeen muistoa kunnioittaen paljain jaloin, kuin Paul McCartney Abbey Roadilla muinoin. Autot ovat muisto jostain teollisen historian hämärästä, ja jos jotain liikennettä vielä sallitaankin, moottorien tehot on supistettu sähköhammasharjan ja ompelukoneen tasolle.  Helsingissä vallitsee ikuisen Woodstockin ihana autereisuus. Yksityisautoilija - henkilö joka haluaa liikkua vapaasti - on tällaisen SDP-Vihreät ideologian pahin vihollinen. Oma valinta autoilun suhteen ei ole sallittua, vaan kaikkien pitää alistua kurjistuviin liikenneoloihin, byrokratiajohtoiseen suunnitteluun ja jatkuvaan kulkemisen ja kuljetusten huonontamiseen. Helsingissä on tarkoituksellisesti heikennetty liikenteen toimivuutta käänteisellä taktiikalla: Vihreät uskovat että kurjistamalla yksityisautoilijoiden oloja nämä lopulta antavat periksi ja siirtyvät kulkemaan joukkoliikenteellä. Näin se ei ole. Joukkoliikenne, mikäli se toimii, on joskus sopiva ratkaisu. Ainoa ratkaisu se ei voi eikä saakaan olla. Myös oman auton käyttö tulee turvata ja yksityisautoilu pitää ottaa huomioon jo liikenteen suunnittelussa, kun tehdään isoja linjauksia kymmenien vuosien...
Read More

Haagan sankarihaudoilla 6.12.2016

Kauppatieteen tohtori Jukka I. Mattilan itsenäisyyspäivän puhe Haagan sankarihaudoilla 6. päivänä joulukuuta 2016 Hyvät ystävät, Itsenäisyytemme perinteisiin kuuluu käynti sankarihaudoilla. Juhlallinen vierailu vainajien viimeisellä leposijalla kertoo perinteestä, vainajien kunnioituksesta ja itsenäisyytemme arvostamisesta. Pieni hetki ja kunnianosoitus 6. joulukuuta on luonteeltaan yhtä paljon suuri ja juhlava, kuin se on pieni ja intiimi. suureksi sankarihaudoilla käynnin tekee sen symbolinen arvo: se on kunnianteko suomalaiselle sisulle, kestävyydelle ja yhteishengelle – koko Suomelle. Intiimiksi juhlapäivän tekee tosiasia, että ympärillämme näkyvissä sankarihaudoissa, kaikissa kalmistoissa kautta maan, lepäävät jonkun isä, setä, eno, isoisä tai äiti, täti tai isoäiti. Vainajat ovat manalle menneitä sukulaisia tai ystäviä. Täällä Haagan sankarihautausmaalla heitä on yhteensä 44. Tänne haudatut 44 vainajaa olivat osa kenttäarmeijaa, osa koko Suomen kansan puolustusta väkivaltaa, vihaa ja sortoa vastaan. Me kestimme, me voitimme. Ja sodan jälkeen koitti rauha, jälleenrakennus, uudet ajata. Kun sota jäi muistoksi, jäljelle jäi aatteellinen perinteen silta: kiitollisuutemme esipolville siitä työstä mitä he meille, Suomelle ja suomalaisuudelle ovat antaneet. Kaikkensa ja kalleimpansa, oman henkensä. Karl August Wrede,...
Read More
Asedirektiivin tilanne syyskuussa 2016

Asedirektiivin tilanne syyskuussa 2016

Käsittelimme Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan kokouksessa  9.9.2016 Asedirektiivin tilannetta heinäkuun lopussa. Tällä hetkellä Euroopan neuvosto on hyväksynyt oman neuvottelumandaattinsa 9. kesäkuuta ja Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) valiokunta linjasi oman kantansa 13. heinäkuuta. Komission alkuperäinen esityksen mukaan useat metsästäjien ja ammuntaa harrastavien laillisesti käyttämistä aseet olisi siirretty kategoriaan A, johon kuuluvat aseet on kiellettyjä siviilikäytössä.  Sisämarkkinavaliokunnan mukaan kiellettyjen aseiden kategoriaan sen sijaan tulisi kuulua ainoastaan aseet, joilla on tiettyjä ominaisuuksia. Tähän luokkaan kuuluisivat esimerkiksi puoliautomaattiaseet, joissa voidaan käyttää yli 21 patruunan lippaita, jotka ovat joko osa asetta tai lisätty niihin. Euroopan parlamentti esittää, että EU-maat voivat sallia poikkeuksia harrastajille, mikäli he kuuluvat kilpailuihin osallistuvaan ampumaseuraan. Sisämarkkinavaliokunnan jäsenet ovat esittäneet, että direktiiviä ei sovellettaisi kansallisen lainsäädännön mukaisesti puolustusvoimien, poliisin tai muiden viranomaisten aseiden hankintaan tai hallussapitoon. Kansallisiin puolustusvoimiin katsotaan kuuluvan muun muassa kansallisen puolustusjärjestelmän puitteissa toimivat reserviläiset ja vapaaehtoiset puolustusjärjestöt. Parlamentin sisämarkkinavaliokunnan jäsenet ovat esittäneet myös, että direktiiviä ei sovellettaisi tiettyjen ehtojen täyttyessä museoihin eikä asekeräilijöihin. IMCO:n hyväksymää tekstiä on kuvattu Puolustusministeriön papereissa ”olevan suhteellisen hyvä...
Read More
Viron uusi itsenäisyys 1991

Viron uusi itsenäisyys 1991

Tänä vuonna on vietetty Viron uudelleenitsenäistymisen 25-vuotisjuhlia. Pitkän ja vaiheikkaan laulavan vallankumouksen jälkeen Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20. elokuuta 1991. Olen iloinen siitä, että johtavien poliitikkojen joukossa on Viron ystäviä on nykyään niin paljon, että päät kolkkaa yhteen. Kuuntelin eräänä päivänä radiosta Esko Ahon vakuuttelua miten hän oli Viron ystävistä se miltei ensimmäinen, ja eikö siellä kärkikaartissa olleetkin Paavo Väyrynen ja lähestulkoon kaikki. Suomen ja Viron vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen ensimmäisiä kontakteja solmittiin piiritasolla melko pian Viron itsenäistymisen jälkeen. Ensimmäisinä innokkaina Viroon tutustujina olivat Helsingin Reservin Aliupseerit, jotka solmivat suhteita silloin Suomessa melko tuntemattomaan Viron suojeluskuntaan, Kaitseliittoon. Ensimmäisten kontaktien takaa löytyy aktiivista etsimistä ja myös sattumien johdatusta. Olin itse mukana saattamassa näitä suhteita alkuun ja vahvasti myötävaikuttamassa suomalais-virolaisten maanpuolustusyhteistyön syntymiseen. Olin asunut Tallinnassa syksystä 1991 lähtien, ja sinä aikana tutustunut moniin virolaisiin maanpuolustajiin ja isänmaanystäviin. Koska itse toimin itse Suomessa aktiivisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen piirissä, olin luonnollisesti kiinnostunut Kaitseliitosta. Tuttavieni kautta otin yhteyttä Kaitseliittoon ja kävin lukuisissa heidän tapahtumissaan. Kaitseliit vaikutti pätevältä järjestöltä....
Read More

Veteraanipäivänä 27. 04. 2016

Veteraanipäivän puhe Huopalahden kirkolla 27.4.2016 Arvoisat veteraanit, hyvä kirkkoväki Nostin aamulla siniristilipun salkoon ja mietin millaisissa tunnelmissa halusin liputtaa. Tänään on kansallinen veteraanipäivä, joka on sotaveteraanien kunniaksi juhlittava liputuspäivä. Lippua nostaessani mieleeni tuli, että tänään liputan isoisälleni, talvi- ja jatkosodan veteraanille. Hänelle veteraanius oli kunnia-asia, jäljellejäänyt muisto niiltä ajoilta, kun hän oli puolustamassa kotimaataan rintamalla. Samalla oivalsin, että en tänään nostanut lippua salkoon kunnioittaakseni pelkästään isoisäni rintamavuosille, vaan jollekin paljon suuremmalle. Nostin lipun salkoon isoisäni muistoksi ja kunniaksi, sillä hän oli minulle elävä esimerkki sotilaasta, veteraanista ja suomalaisesta miehestä. Isänmaallisuutta on vaikea pukea sanoiksi tai opettaa. isänmaa on sekä konkreettinen että abstrakti käsite. Oman alkuperänsä löytäminen ja sitoutuminen maantieteelliseen maahan tuo isänmaallisuuteen mystisiä ulottuvuuksia. Isänmaa kuvastuu kouriintuntuvissa asioissa, se on kansallismaisemaamme ja sen luomaa jylhän topeliaanista tunnelmaa. Isänmaa on valtiomme rajat ja sen asujamisto. Ennen kaikkea käsite isänmaa on tunteita. Se on velvollisuutta ja valmiutta toimia epäitsekkäästi oman kansan puolesta. Isänmaa on kunnioitusta ja rakkautta esi-isiemme työtä ja perinteitä kohtaan. Käsitettä isänmaa on helpompi...
Read More