Vapaussodasta 100 vuotta

Suomen satavuotisen itsenäisyyden aikana itsenäistymisprosessia on selitetty, muisteltu ja tehty ymmärrettäväksi useilla eri tavoilla. Nämä näkemykset ovat eläneet ja muuttuneet poliittisten virtausten mukana, hakeneet innoitusta milloin ”ajan hengestä”, milloin tarkoitushakuisesta historian väärentämisestä. Itsenäisen isänmaamme preludi –vapaussota – on myös käsite, joka on ollut käsitteellisen uudelleentulkinnan kohteena. Miksi vapaus ei kelpaa? Vapaussodan kieltämisen taustalla ovat poliittiset motiivit. Joidenkin historiantutkijoiden mukaan "vapaussota" on politisoitunut tarkoittamaan 1920- ja 1930-luvuilla vallinnutta historiakäsitystä, jolla oikeutettiin vuoden 1918 sota ja sen aikana tehdyt toimenpiteet. Historiantutkimuksessa esiintyykin käsite "vapaussotakirjallisuus", jolla viitataan juuri itsenäisyytemme alkuvuosikymmenien luovaan kirjalliseen tuotantoon. Näkemyksen mukaan vapaussota-termi ei kelpaa sodan nimeksi ja sitä tulee välttää. Vapaussota-termiä vieroksuvissa pohdinnoissa vapaussodan tavoitteeksi on redusoitu joko (1) taistelu venäläisiä vastaan tai (2) ”valta maassa”. Tällainen jaottelu on kuitenkin suppeasti luonteeltaan valtiopoliittinen ja siitä puuttuu tarkempi toimijoiden intressien ja motiivien tunteminen – toiminnan ajureina olevien ideologisten sitoutumisten heikko tuntemus. Ne jotka kiistävät vapaussota-termin oikeellisuuden, kiistävät samalla myös sen ettei sodan päämääränä ollut vapaus ja riippumattomuus. Saman logiikan mukaisesti toimenpiteet sodassa eivät...
Read More

Hävettää

Vuosi 2017 jäi taakse hämmentävänä koko kansaan kohdistuneena historiallisena ja poliittisena manipulaationa. Suomen 99. vuosi itsenäisenä valtiona oli puettu satavuotisjuhlien valepukuun ja läpi vuoden saimme nauttia mitä erilaisimmista tempauksista, joilla oli tarkoitus ylevöittää maamme 100-vuotista historiaa. Miltei kaikki meni kuitenkin poskelleen - tarkoituksella.   Kun juhlia vietettiin, Suomi ei tietenkään ollut satavuotias. Suomen itsenäisyyden julistamisestakin oli kulunut vasta 99 vuotta. Suomen kansa, yhteisöllisenä käsitteenä on peruja merovingiajalta 500-800 -luvulta, jolloin muotoutuivat suomalaiset heimot. 1100-luvun alussa oli maantieteellisesti Novgorodin itäpuolelle jo vakiintunut kansa, joka taajaan kävi sotaa naapurinsa kanssa.   Itsenäisyysjulistus on hieman selkeämpi tapaus. P.E. Svinhufvudin johtama senaatti antoi 4. joulukuuta 1917 esityksen Suomen julistautumisesta itsenäiseksi ja vapaaksi Venäjästä. Esitys hyväksyttiin eduskunnassa esityksen 6. joulukuuta 1917, tosin vasta äänestyksen jälkeen äänin 100–88 sosialistien vastustaessa esitystä.   Noloahan se on järjestää satavuotisjuhlat 99-vuotiaalle. Varsinainen syy, miksi näin tehtiin, on vielä hävettävämpi. Juhlimiseen käytettiin valtion budjettirahaa 17,6 miljoonaa euroa ja mittaamattomasti muiden yhteisöjen varoja ja resursseja. Ja mitä jäi käteen? "Saimme valtavasti aikaan hyvää pöhinää", totesi muun muassa...
Read More